Avioliiton siunaus

Vihkirkkonamme oli Helsingin Punavuoressa sijaitseva Johanneksen kirkko. Johanneksen kirkko on suomen suurin ja vanhin kivikirkko, ja kieltämättä se oli hiemaan suuri tarpeisiimme nähden. Toisaalta kuitenkin, se oli melkoisen ylväs ja kaunis - ja käytävä oli ihanan pitkä ^^

Saavuimme kirkolle hyvissä ajoin ennen vieraita, jotta ehdimme livahtaa sivuovesta. Odottelimme kirkon kellarikerroksessa ja edellisen tilaisuuden loputtua menimme katsastamaan alttarille tuodun rampin. Avustajani seisoi kirkon ovella kuin mikäkin turvamies, etteivät vieraat saavu ennenkuin ehdin takaisin piiloon :)

Kuten arvelimmekin, ei alttarin ramppiviritelmä ollut käyttökelpoinen. Olin jo kuitenkin kauan aikaa sitten sopeutunut ajatukseen siitä, että emme pääse aivan alttarille asti, niin eipä tuo haitannut.

Vieraat lipuivat sisään ja kaasot jakoivat ovella nenäliinoja onnenkyynelille. Lopulta odotin yksin noiden isojen ovien takana, ja voin sanoa, että siinä kohdassa olisi ollut todella kiva, jos ei olisi ollut yksin. Urut kajahtivat soimaan ja minun oli määrä mennä kohti alttaria. Ajattelin, että hieman pitää odotella, jotta musiikki ehtii soida. Mutta olisin kai voinut odotella hieman enemmänkin, nimittäin alttarille päästyäni musiikki soi vielä melkoisen tovin. Käytävää edetessäni muistan miettineeni vain, että "tätä olen aina halunnut ja tässä se nyt on". Käytävän toisessa päässä sulhoakin ilmeisesti oli hieman jännittänyt ^^ Kirkkomusiikkina oli mennen tullen Johan Pachelbelin Canon d-duurissa. Se vain on niin kaunis tekele, etten edes miettinyt muita.

Pastorimme Ensio Klemi oli todella mukava ja hän piti tunteita herättävän puheen. Kirkko-osuuteen sisältyi myös virsi, ja vasta eilen kuulin äidiltäni, että sama virsi soitettiin aikanaan heidänkin häissään ^^ Lopuksi saimme vielä vihkiraamatun mukaamme ja siitä se sitten alkoi; yhteinen loppuelämä.

Alttarilta pois kävellessämme yritin kokoajan saada miestä hidastamaan tahtia. Sitä me itseasiassa tuossa alimassa kuvassa naurammekin, kun heti olin ohjeita jakelemassa :)

Kirkon pihassa ei heitelty riisejä, vaan siirryimme suoraan hääpaikalle...

- rva V

kuvat Tuomas Elenius

Meillä on kirkko!!!

En voi uskoa todeksi, että vihdoin meillä on kirkko varattuna!! :) Avioliiton siunaamista varten kirkoksi valikoitui Helsingissä sijaitseva Johanneksen kirkko. Tämä ei ole sellainen pieni ja sympaattinen puukirkko mitä ensiksi ajattelin, mutta onhan tuo kuitenkin melkoisen hieno ja vanha rakennus.

Entä sitten ne syyt, mitkä saivat meidät tämän kirkon valitsemaan? No varmaan suurin tekijä on, että tiedän kirkon olevan esteetön, sillä olen käynyt siellä joulukonserteissa. Ja sitten se, kun meitä ja muutamia muita mietitytti, että saakohan kirkkoa sunnuntaille ja tämän sai. Niinpä sen varasimme ensi vuoden elokuulle, sunnuntaille 24.päivä ♥

(kuvat lainasin googlesta)


- A

Oulunkylän vanha kirkko

Tänään kävimme tutustumassa Oulunkylän vanhaan kirkkoon. Positiivista oli se, että tällä kertaa ainakin pääsimme sisälle asti. Kirkko oli ihanan pieni ja sympaattinen, jotenkin koruton ja sellainen kunnon kirkon oloinen. Intoilin jo, kunnes tuli se mutta. Morsiamen pitäisi saapua alttarille alttarin vieressä olevasta ovesta. Eli ei siis niin kuin perinteisesti, että morsian odottaa sakastissa tai muualla, käy sisään pääovesta ja astelee kohti alttaria käytävää pitkin. Voisinhan toki huristella käytävää edestakaisin. Tai sitten en. Kirkon etsintä siis jatkuu. Täytynee varmaankin käydä siellä Temppelinaukion kirkossa, vaikkei se kuvista päätellen minua miellytä. Mutta se olisi esteetön.

Kävimme tänään myös pyörähtämässä Espoossa Aurooran puistossa. Piipahdimme lähinnä vain tarkistamaan, että puisto on vielä entisellä mallillaan. Siellä nimittäin vietetään ensi viikon lauantaina khilajaisjuhlia :)

Meillä on hääpaikka!!!

Taas vähän lisää hääuutisia :) Tänään oli melkoisen hääpainoitteinen päivä, kun kävimme tutustumassa yhteen kirkkoon ja yhteen hääpaikkaan. Kirkon kanssa ei onni suosinut. Olimme ennakkoon tiedustelleet, että Helsingin Vanhaankirkkoon pääsee pyörätuolilla. Marssimme paikanpäälle ja soitimme suntion päästämään meidät sivuovesta. Vastassa kuitenkin oli porrashissi, johon oli aivan mahdoton käännös. Se siis siitä esteettömyydestä. Tavallisella manuaalikäyttöisellä pyörätuolilla siihen olisi saattanut päästä, mutta ei sähköpyörätuolilla. Kirkkolistalta löytyisi siis vielä se Oulunkylän kirkko, joka pitäisi käydä tarkastamassa.

Mutta sitten iloisempia uutisia: MEILLÄ ON HÄÄPAIKKA! ^^ Kyllä, Merimelojien maja osoittautui juuri meidän tarpeillemme sopivaksi ja niinpä teimme varauksen. Sijainti on ihanan merellinen, ja maja huokui kaipaamaani maalaishenkeä. Tokaisinkin tänään miehelle, että enpä olisi ikinä osannut kuvitella viettäväni häitäni Helsingissä. Mutta tuolla ei Helsinki tuntunut.

Pidimme siitä, että tila on yhtenäinen ja että ulkosalla on myös pieni alue, missä on muutamia pöytiä. Ja kyllä, seinällä oli se pelkäämämme kanootti. Mutta sen voi kuulemma peittää. Tilasta saa melkoisen hienon ja romanttisen koristeilla, kukilla ja kynttilöillä yms. valaistuksilla :) Suunnittelin jo sisälle pylväisiin sekä ulos kaiteeseen kukkaköynnöksiä ja ja ja... :)

Mutta ihan ykkösjuttu tässä juhlapaikassa oli tämä sinne johtava silta. Miettikääs kun tätä pitkin astellaan, kun silta on koristeltu kukkasin ja kynttilöin...kesäilta laskee mereen...laineet liplattavat hiljaa...tuuli kuiskaa kesän viime tervehdykset, toivottaa syksyn tervetulleeksi...aww ^^

Mutta nytpähän on ainakin yksi stressitekijä vähemmän. Niin ja tänään se jotenkin iski; olen todella menossa naimisiin. Siis aivan oikeasti. Naimisiin!! Kääk! ^^

Olen onnellinen. Ja niin älyttömän rakastunut. Pus.

- A

Kirkkoasiaa

Sitten vähän kirkkoasiaa :) Meitä ei siis vihitä kirkossa, kun mies ei kuulu kirkkoon enkä aio vaatia häntä liittymään. Olisi eri asia jos hän olisi joskus kuulunut, ja käynyt jo rippikoulun. Mutta mielestäni olisi perin hassua liittyä tässä vaiheessa kirkkoon ja käydä rippikoulu ihan vain sitä varten, että saisimme papin aamenen. Ja hän luultavasti kuitenkin häiden jälkeen eroaisi kirkosta. Saan ihan hyvin haluamani kirkkohääosuuden pelkässä avioliiton siunaustilaisuudessakin :) Niinpä menemme edellisenä päivänä tai häitä edeltävällä viikolla maistraatissa naimisiin ja kirkossa liittomme siunataan. Varsinaisena hääpäivänä tahdon kyllä pitää tuota päivää kun liitto siunataan ja häitä tanssitaan :)

Kirkoksi tahtoisin jonkun ihanan puukirkon, ja löysinkin Helsingistä yhden. Tämä Oulunkylän kirkko ainakin kuvien perusteella näyttää sympaattiselta ja jotenkin ihanan koruttomalta :)

Myös Helsingin vanhakirkko kiinnostaisi. Sen sijainti ei kuitenkaan ole maailman kivoin, mutta näihin molempiin täytyy vielä ihan paikan päällä käydä tutustumassa.

(kuvat bongasin googlesta)

-A

Häähuumaa

Jotta voin aloittaa häistä stressaamisen mahdollisimman ajoissa, aloitan sen nyt! H-hetkeen on siis reilu vuosi, mutta tuntuu, että to do -lista on loputon. Ja toisaalta ehkä hyvä niin; häät kuitenkin kestävät vain sen yhden päivän, niin on ihanaa elää tämä koko aika sellaisessa häähumussa :) En oikeasti aio stressaamalla stressata, vaan aion ottaa ilon irti myös tästä suunnittelu- ja järjestelyvaiheesta. Ja vaikka intoilenkin häistä paljon, ja löydän kaikkia söpöjä juttuja, niin en tahdo kuitenkaan tehdä päätöksiä itse. Nämä ovat meidän häät, ja niissä pitää näkyä meitä kumpaakin; siksi kaikki suunnitellaan yhdessä.

Minä haluan kirkkohäät, mutta koska mies ei kuulu kirkkoon, menemme maistraatissa naimisiin. Kirkossa on siunaustilaisuus, niin saan siinä sitten kirkkohääni :) Meidän häitämme värittää vielä sellainenkin lisäseikka, että istumme molemmat pyörätuolissa, ja niinpä monet asiat pitää suunnitella sen mukaisesti. Esimerkiksi juhlapaikan on oltava esteetön ja puvut varmaankin pitää kummallekin teettää, jotta ne istuu päälle hyvin ja kauniisti.

Tykkään tehdä käsillä paljon, ja monet jutut kuten pöytäkoristeet, kortit ja hääkarkit varmaan tuleekin näperreltyä käsin. Näin niistä saa juuri sen näköiset kuin haluaa :)

Mutta niin, ajattelin tähän listata, että mitä meillä jo on ja mitä meiltä puuttuu. Ihan niin kuin itselle muistilistaksi ja muille hääpareille avuksi, jos joku päätyy blogia lukemaan :)

Hääpäivää ajatellen meillä on jo...

- kirkkomusiikki (Johan Pachelbell - Canon)
- kaasot (2 hlö), bestman ilmeisesti on vielä ajatusasteella
- teemaväri: viininpunainen, ehkä myös joku shampanja tms..
- vieraslista (n. 90 henkilöä kutsutaan)

Mitä meillä ei ole...

- rajattu budjettia
- puvut
- kirkko
- juhlapaikka
- vihkisormus
- kutsu-, kiitos- ja paikkakortit
- valokuvaaja
- kukat, koristelu
- kyyditykset
- tarjoilut (tahdon hienon JA herkullisen kakun!)
- musisointi ja ohjelma hääjuhlassa (ei mitään noloja hääleikkejä...)
- hääkarkit tms.
- vieraskirja tai vastaava
- häätanssi (varmaankin jää meidän häistä kokonaan pois)
- lahjalista
- hääyön hotellivaraus

-A